Valtiontukien ja -avustusten taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on ollut jo pitkään erittäin suuri. Valtiontukien kohdentuminen ja toimintakäytännöt ovat myös monella sektorilla uudistuneet viime vuosina voimakkaasti. Yritystukia koskevat säädökset ovat uudistuneet 2016. Rahapeliyhtiöiden 2017 toteutuneen fuusion jälkeen laajamittaiset avustukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestötoimintaan myönnetään nykyisin sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä itsenäisenä valtionapuviranomaisena toimivan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) toimesta. Yleisen valtionavustuslain säännöksiä on tarkistettu vuoden 2019 alusta lukien. Pääministeri Marinin hallitusohjelman toimeenpanoon liittyen on otettu käyttöön merkittäviä ja osittain uudentyyppisiä valtionavustusjärjestelmiä kehittämishankkeiden toteutukseen. Koronaviruspandemian ehkäisyn yritystoiminnalle aiheuttamien taloudellisten menetysten sekä toisaalta kunnille ja muille viranomaisille aiheuttamien lisäkustannusten korvaaminen on merkinnyt kesällä 2020 useiden uudentyyppisten avustus- ja tukijärjestelmien käyttöönottoa.
Mainittujen jo toteutuneiden muutosten ohella valmisteilla on useita sekä lainsäädännöllisiä että toiminnallisia uudistuksia, jotka liittyvät valtionavustuksiin. Valtiovarainministeriö on keväällä 2019 asettanut laajan vuoteen 2023 jatkuvan valtionavustustoiminnan kehittämistä ja digitalisointia koskevan kehittämishankkeen, joka koskee kaikkia hallinnonaloja. Tavoitteena on kehittää valtionavustusten suuntaamista, hakemista, myöntämistä, seurantaa ja arviointia varten digitalisoitu valtionavustusprosessi. Kansalaisjärjestöjen avustuskäytäntöjen yhtenäistäminen selvitetään osana hanketta.
Edellä mainittujen uudistusten ohella valtiontukiin ja –avustuksiin liittyy paljon tulkintakysymyksiä, joita oikeuskäytäntö osin selventää. EU:n valtiontukia koskevat toimintakäytännöt ja säädösuudistukset ovat aina ajankohtaisia. Julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden väliset suhteet monimuotoistuvat, mikä aiheuttaa tulkintaongelmia valtiontuen kilpailuneutraliteetin näkökulmasta. Esimerkiksi kunnat ja kunnalliset toimijat tehostavat omaa toimintaansa ja kehittävät palvelutuotantoaan yhtiöittämällä toimintojaan. Myös viranomaistoimivallan kysymykset ja hyvät toimintakäytännöt on tärkeä ottaa huomioon sekä valtionavustuksia myönnettäessä että tuettavien hankkeiden ja toiminnan toimeenpanovaiheessa ja seurannassa.
Näistä kaikista edellä mainituista syistä johtuen valtiontukia ja valtionavustuksia koskevat kysymykset ovat erityisen ajankohtaisia. Koulutuspäivä on tarkoitettu antamaan vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin sekä järjestökentän ja yksityissektorin tuensaajille että niille viranomaisille ja muille toimijoille, jotka ovat mukana valtiontukien ja –avustusten myöntämisessä ja hallinnoinnissa. Koulutuspäivän aiheissa on otettu huomioon sekä yleiset valtiontukia koskevat tulkintakysymykset että eri toimintasektoreiden ajankohtaiset erityiskysymykset. Koulutuksesta vastaavat julkishallinnon eri alojen ja yksityissektorin asiantuntijat, joilla on pitkäaikainen kokemus valtiontukiin ja valtionavustuksiin liittyvissä asioissa.
Etäkoulutus 590 € + alv 24%
Livestream-videoyhteys verkossa
Hintaan sisältyy sähköinen koulutusmateriaali sekä tekniset ohjeet livestream-yhteyden käyttöönottoon.
Samasta organisaatiosta joka kolmannesta osallistujasta veloitetaan vain 190 € + alv 24 %.
Lähikoulutus 620 € + alv 24%
Tietosanoma, Helsinki (Bulevardi 19 C, 00120 Helsinki)
Koronaepidemian takia syksyn koulutuspäivät järjestetään alustavasti pelkästään etäkoulutuksina. Mikäli tilanne sallii avaamme myös lähikoulutuspaikkoja syksyn koulutuksiin. Tiedotamme tästä erikseen alkusyksystä.Hintaan sisältyy sähköinen koulutusmateriaali ja ohjelmaan merkitty tarjoilu.
Samasta organisaatiosta joka kolmannesta osallistujasta veloitetaan vain 140 € + alv 24 %.
Ilmoittautuessasi hyväksyt Tietosanoman tietosuojaselosteen.
Tutustu myös peruutusehtoihin.
Kouluttajat
Jouko Narikka
OTK, VT
Lassi Kauttonen
OTK
Tuula Lybeck
OTK
Olli Hyvärinen
VTM